On hetkiä, jolloin pää ei käänny, kuitenkin harvemmin niin. Enemmän jumiutuneisuus heijastuu muilla tavoin, toisinaan ei meinaa raajoissa kiertää veri, toisinaan päätä särkee, toisinaan muuten vaan tunnen olevani lytyssä ja vinossa. Töissä koneella istuessani ergonomiasta ei ole tietoakaan. Joskus oli. Joskus oli myös tilanne, jolloin niska-hartiaseutu ei ollut jumissa. Arvaapa milloin? No silloin kun kävin kuntosalilla!
Koska olen patalaiska sohvaperuna, en saa liikutettua itseäni. Pahimpien jumitusten aikaan käväisin fysioterapeutin juttusilla ja sain keppijumppaohjeet. Auttaahan sekin. Keppihevonen toimii ihan käyttökelpoisena jumppakeppinä sisätiloissa. Kotona olohuoneen nurkassa on parin kilon rumat muovipäällysteiset painot. Minne nekin piilottaisi niin, että ne vielä olisivat löydettävissä. Voiko kuntoiluväline näyttää hyvältä? Kyllä. Ja tämä kirjoitus on silkkaa tuotesijoittelua yhtään piilottelematta.
Kuvan tuote ei ole matkakokoinen subbari, vaikka pikkukaiuttimelta näyttääkin. Se on Evo-aktivointipaino. Se on käsipaino, jonka voi jättää vaikka olohuoneen pöydälle. Ihan siksi, että se näyttää hyvältä.
Vielä viikko sitten en olisi uskonut, että patalaiska sohvaperuna voisi innostua jostain kuntoiluvälineestä. Selätinkin keskittyy pölyttymään kaapin päällä. Se sentään on pinkki. Kuvan painot saapuivat kaupalle muutama päivä sitten. Arvatkaapa, ketä (vai oliko se kuka???) on sen jälkeen noudattanut ihan oma-aloitteisesti taukojumppaa? No minä!
Miksi? Monestakin syystä. Yleensä, kun käsipainoon tarttuu, on näppituntuma ihan tavallinen, kylmä ja kova. Raudan haju jää näppeihin kiinni. Muovi luistaa hikisissä käsissä. Tähän painoon kun tarttuu, tuntuu ettei tarttuisi painoon. Tätä painoa kun heiluttaa ees ja taas, se elää mukana. Ei pelkästään mielikuvissani, vaan todellisuudessa myös. Se taipuu kevyesti liikettä myötäillen.
Entinen rämäpää on löytänyt, ehkä äitiyden myötä, niin itsesuojeluvaiston kuin vahvan riskien tiedostamisenkin. Muovipainoja kotona katsellessani näen koko ajan uhkakuvia: miten varpaat ovat liiskana, laminaatti kuopilla ja muksun päässä kymmenen sentin kuhmu. Laiskuuttani nostelen painoja (huomautus: harvoin) yleensä lattialla istuen. Ja pelkään koko ajan, että ote lipeää ja seurauksena on murtunut varvas. Tai vähintään muksu juoksee päin heiluvaa muovipäällysteistä hirvitystä.
Evo-aktivointipainon pinta on kangasta, neopreemiä, sitä samaa, mitä käytetään sukelluspuvuissa. Ja eräissä ruokalapuissa. Se sisältää myös hiekkaa, mikä lienee juuri syy siihen, että paino mukautuu käteen aivan mainiosti. Jos tämä paino tippuu varpaille, ei tule vahinkoa. Jos tämä paino tippuu laminaatille, ei tule reikää eikä lommoa. Erityisen lapsiperheystävällinen kapistus.
Pieni faktapläjäys omien huomioiden oheen: kyseinen paino on myös erityisen suositeltava ikääntyvälle, kuntoutuvalle sekä sellaiselle, jolla on heikentynyt tartuntaote näpeissään. Suosittelisinko pyörätuolissa istuvalle mummulleni painonnostoa? En ennen, mutta nämä hän tulee saamaan. Miksi? Koska näistä saa kiinni eikä tarvitse pelätä, että tippuminen tuottaa vahinkoa. Ja koska mun mummusta tulee vielä teräsmummu. Jaksaa sitten kelata jakkarallaan turbomummun tapaan.
Tuotteen luvataan kestävän aikaa ja käyttöä. Voin täysin luottaa, sillä tiedän materiaalivalintojen osuneen nappiin ja luotan paikalliseen työhön. Näitä ei ole tehty Kiinassa. Nää on Huittista! Tiedän olevani puolueellinen, mutta nyt olen sitä puolueettomasti. Voiko niin sanoa? Voi, jos sohvaperuna innostuu tarttumaan käsipainoon yhä uudelleen ja uudelleen. Tai kun kuntoilua vieroksuva laiskamaikku lykkää ne vähän väliä jonkun käsiin kokeiltavaksi ja tunnusteltavaksi, koska on itse innostunut.
Takaisin alun asiaan: niskajumiin. Liike on lääke. Voi istua lattialla risti-istunnassa ja heilutella käsiään hitaalla tahdilla kevyen vastuksen kera erinäisiin suuntiin. Kovin paljon ei tarvitse tehdä, jotta saa lämpimän tunteen aikaiseksi. Ei painojen kanssa tarvitse ajatella voimailua, vaan omaa parempaa oloa. Pelkkä käden heiluttelu ei kuitenkaan, ainakaan minulle, riitä, on oltava kevyt vastus. Toki sitä voi olla muutaman kilon verran, mutta Evo-aktivointipainon reilu kilo on lopulta optimaalinen vaste, jotta toistoja jaksaa suorittaa riittävästi. Maitopurkin painoluokka sopii laiskamaikulle, se sopii mummulle, se sopii myös monelle muulle ihan tavalliselle tallaajalle.
Pieni mainospläjäys väliin:
Mistä näitä painoja saa? Huittisissa Lauttakylän Rauta ja Talous on oikea paikka. Evo Activation -sivuille kannattaa kurkata, siellä on paljon lisää tietoa, vinkkejä ja ohjeita. Kokeilemaan saa tulla erittäin mielellään. Mitä nää maksaa? Parin hinta on 59,90€. Mielestäni hyvästä tuotteesta järkevä hinta.
Mitä muuta piasessamutsille kuuluu? Vähän kiirettä. Viikon päästä juhlitaan Lauhan lähiruokafestareita, torstaina alkaa POMPdeLUX aw18 -kausi. Vähän olisi muutakin. Tänään otan rennosti, laiskottelen. Tai ehkä laiskottelen, siitä en ole aivan varma vielä. Toinen koneellinen pyykkiä taisi just valmistua.
